kuva

Ajankohtaista.

Siikaniemen Järvikalapäivä

22.08.2015 10:00 - 16:00
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus järjestää perinteisen koko perheen Järvikalapäivän Hollolassa Siikaniemen kurssikeskuksella.
Paikka: Siikaniemen kurssikeskus, Rysänperä, Siikaniementie 210, Kutajärvi

Järvikalapäivän teemana on kalastus ja tavoitteena edistää järvikalaruuan monipuolista käyttöä sekä esitellä erilaisia kalastustapoja. Tapahtumaan on vapaa pääsy. 

Paikan päällä pääsee katsomaan ja kokeilemaan mm. kirkkovenesoutua, erilaisia kalastusmenetelmiä, perhonsidontaa ja SUP-lautailua sekä melomaan kalastuskajakeilla. Lisäksi voi seurata kalastusnäytöstä ja poimia vinkkejä oikeaoppiseen kalankäsittelyyn. Paikalla on myös ympäristöneuvonta-auto Kaisla. Kalatalouskeskus tarjoaa Järvikalapäivään osallistuville pientä purtavaa sekä kahvit.

Lisätietoja tapahtumasta antaa toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko, puh. 045 171 5544 tai ilkka.vesikko@kalatalouskeskus.net


PYYDYSTALKOOT 2015

Talkoot ovat menossa katso kuvia TÄSTÄ

UPOn valimo, Askonkatu 13 F (5. Krs), Lahti.

19. – 28.1.2014 (arkisin 8:15 – 16:00, sekä lauantaina 8:15 – 16:00) 

Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus yhteistyökumppaneineen järjestää perinteiset pyydystalkoot. Tapahtuma on osallistujille täysin maksuton ja talkoolaisille tarjotaan päivittäin lounas sekä kahvit.

Pyydystalkoot 2015 avajaiset ovat maanantaina 19. tammikuuta klo 9:00. 

Tapahtumassa mm. korjataan vanhoja hoitokalastusvälineitä, kuten rysiä sekä valmistetaan hoitokalastusta varten maineikkaita WEKE-katiskoja. Paikalliset hoitokalastajat yhteenkeräävän vuosittaisen tapahtuman päärahoittajana toimii Vesijärvisäätiö. 

Tänä vuonna pidämme lauantaina 24. tammikuuta Avoimien Ovien Päivän, jolloin tapahtumaan pääsevät tutustumaan myös ne, joilla on arkipäivisin muita kiireitä.  

Lauantaina (24.1.) järjestetään Pyydystalkoiden yhteydessä myös kalastuksenvalvojan koulutus (alkaen klo 10). ELY-keskus pitää koulutuksen jälkeen kalastuksenvalvojan tentin, jonka suorittamalla pätevöityy kalastuksenvalvojaksi. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ei peri koulutukseen osallistujilta maksua, mutta ELY-keskus veloittaa koulutuksen jälkeen pidettävään tenttiin osallistumisesta oman hinnastonsa mukaisesti (v. 2014: 55€). Ilmoittaudu kalastuksenvalvojan koulutukseen henkilökohtaisesti viimeistään 12. tammikuuta (2015) mennessä sähköpostilla osoitteeseen info@kalatalouskeskus.net 

TILAISUUTEEN OSALLITUJILLE VARATTU PARKKIPAIKKA ON MERKITTY ERIKSEEN JA LÖYTYY UPON VALIMON KOHDALTA RAUTATIEN VARRELTA. 

HUOMIO! Ota mukaan omat pihdit ja käsineet katiskojen valmistukseen. Hallitila on viileä, joten varustaudu lämpimästi. 

Tervetuloa talkoisiin mukavien kalamiesten seuraan!

Ilkka Vesikko

Toiminnanjohtaja

Päijät-Hämeen kalatalouskeskus ry

Vesijärvenkatu 27

15140 Lahti

p. 045 171 5544

www.kalatalouskeskus.net

Vääksynjokeen asennettiin ankeriaspyydys

Katso pj. Ismo Malinin avajaipuhe TÄSTÄ

Pitkään suunnitellun Vääksynjoen ankeriasarkun asennustyöt valmistuivat tiistaina. Välpän rakensi Hot Mill Oy ja asennuksesta huolehti Vesivehmaan maansiirto Oy. Molemmat urakoitsijat hoitivat vaativan urakan hienosti. Ensimmäiset kaksi ankeriasta oli pyydyksessä jo seuraavana aamuna, joten pyynti lähti jopa odotettua paremmin käyntiin.

Vääksynjoen ankeriasarkku on Suomen suurin ankeriaspyydys, sillä aiemmin ankeriasarkkuja on asennettu Suomessa lähinnä puroihin tai pieniin jokiin. Vääksynjoen ankeriasarkku toimii siten, että patoluukusta alas laskeutuvat ankeriaat ohjautuvat virtauksen mukana rosterivälppää pitkin kouruun, josta ne päätyvät yhdysputkea pitkin puuarkkuun. Saaliiksi saadut vaellusankeriaat merkitään ja kuljetetaan autolla merelle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) toimesta, muut kalat vapautetaan. Ilman pyyntilaitetta ankeriaat pyrkisivät jatkamaan kutuvaellustaan mereen Kymijokea pitkin, jossa suurin osa ankeriaista todennäköisesti menehtyisi voimalaitosten turbiineissa. Ankeriaiden kutualueet sijaitsevat Sargassomerellä Atlantin valtameressä, joten niillä on pitkä matka edessä vielä Kymijoen voimalaitosten ohi päästyäänkin.

 

Vääksynjoen ankeriasarkku on merkittävä edistysaskel Suomen ankeriaskannan suojelussa, koska Vesijärveen on istutettu runsaasti ankeriasta. Kaikki Suomeen istutettavat ankeriaat ovat luonnosta pyydettyjä, joten sukukypsien ankeriaiden pääseminen kutualueilleen on edellytys ankeriaskantojen säilymiselle tulevaisuudessa. Kutuvaelluksen onnistumisen varmistaminen mahdollistaa ankeriasistutukset Vesijärveen jatkossakin. Vääksynjoen ankeriasarkkua on tarkoitus käyttää pääasiassa kevät- ja syysvirtaamien aikaan. Pyyntikauden ulkopuolella välpän takaseinä käännetään nurin ja arkun alavirran puoleinen päätyseinä nostetaan pois paikoiltaan, jolloin arkku ei pyydä kaloja eikä kerää roskia.

 

Vesijärven kalastusalueen ”Päijät-Hämeen ankeriaankeräilyn pioneerihanketta” on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanketta on toteutettu laajalla yhteistyöverkostolla mm. vesialueiden omistajien ja Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa.

 

Ankeriasarkun avajaistilaisuus pidetään Kansainvälisenä vaelluskalapäivänä 24.5.2014 klo 10 Vääksynjoen padolla.

Katso kuvaalbumi TÄSTÄ

Ympäristöneuvonta-auto Kaisla kiertää

PYYDYSTALKOOT 2014

Pyydystalkoot ovat loppusuoralla. Paljon on pyydyksiä tehty, myös ankeriasarkku Vääksynjokeen. Suuri kiitos kaikille mukana olleille. Hoitokalastus Vesijärvellä talkoovoimin voi hyvin.
Alla kuvia

Ajankohtaisia tapahtumia 2013

Hoitokalastusta Vesijärvellä 11.11.2013.

Katso lisää tästä

Hammonjoen suistoa kunnostetaan

Uskilan osakaskunta suorittaa kalataloudellista kunnostusta Hammonjoen suistossa.

Töiden toteutuksesta vastaa Rantala-Timber joka tulomatkalla paransi talkoilla Lahdenpohjan lokkialuetta.

Lue Kansalaisten kysymyksiä ja vastauksia täältä.

Villähteen kalastuskunnan hallituksen jäseniä oli opintomatkalla tutustumassa Lahdenpohjan kosteikko- ja rantarakentamiseen ja poikkesimme myös Upilan kosteikolla. Tavoitteena oli hakea tietoa ja oppia Kymijärven tilanteen parantamiseen.
Alla hallituksen jäseniä Lahdenpohjan lintutornilla kuvattuna

Kaislannitto on menossa Vesijärvellä.  Alla kuvia Lahdenpohjasta, jossa puintikiireistä huolimatta maanviljelijät Kari Valonen ja Eero Koskinen hoitivat talkoilla kaislat pois järvestä. Vesijärvi kiittää talkoolaisia, muita toimijoita ja rahoittajaa Vesijärvi säätiötä.

Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Juha Keto on saanut merkittävän tunnustuksen elämäntyöstään.

Paljon onnea Juha ja työ jatkuu.Kuvassa Juha tarkistamassa näkösyvyyttä Lahden satamassa.

Ohessa välitettynä Suomen ympäristökeskuksen tiedote. 

16.8.2013


Juha Keto valittu Vuoden 2013 vesistökunnostajaksi

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto on myönnetty limnologi Juha Kedolle. Keto on tehnyt pitkäjänteistä työtä Lahden Vesijärven ja monien pienempien järvien kunnostamiseksi 1960-luvulta lähtien. Lisäksi Keto on ollut mukana käynnistämässä lukuisia kansainvälisiä hankkeita ja aktivoinut esimerkillään muita toimimaan vesien tilan parantamiseksi.

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Suomen ympäristökeskuksen myöntämän palkinnon ojensi SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi 15.8.2013 Lahdessa. Palkinto annettiin iltaristeilyllä, joka oli osa kansainvälisen vesistökunnostusseminaarin ohjelmaa.

Uraauurtavaa työtä vesistöjen kunnostamiseksi

Raati päätti palkita Juha Kedon, sillä hän on tehnyt uraauurtavaa ja pitkäjänteistä elämäntyötä vesistöjen kunnostuksen eteen. Hänen esimerkkinsä synnytti 2000-luvulla Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön, joka toteuttaa Vesijärven suojelua ja hoitoa koko järven valuma-alueella. Keto on vienyt vesistökunnostukseen liittyviä asioita eteenpäin myös kansainvälisellä tasolla. Hän on ollut mukana käynnistämässä muun muassa yhteistyötä eteläafrikkalaisen Bojanalan alueen kanssa.
"Mieleni on kiitollinen ja nöyrä tästä korkean tahon julkisesta tunnustuksesta. Palkinto kannustaa jatkamaan työtä niin kauan kuin voimia riittää. Vesiluonnon tilan kohentumisen havaitseminen on myös ollut innostavaa", sanoo Juha Keto, joka on jäänyt eläkkeelle vuonna 2009 ja työskentelee tällä hetkellä talkoolaisena Vesijärven kunnostustoimissa.
Palkinto on osa vesistökunnostusverkoston toimintaa

Vesistökunnostuspalkinto on osa SYKEn koordinoiman vesistökunnostusverkoston toimintaa. Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon saaja voi olla henkilö, hanke, yhdistys tai yhteisö, joka on tehnyt esimerkillistä työtä vesistöjen kunnostuksen eteen. Tänä vuonna ehdotuksia palkinnonsaajaksi tuli 14 kappaletta. Jatkossa palkinto jaetaan vuosittain vesistökunnostusverkoston seminaarin yhteydessä.

Katso lisää SYKE:n sivuilta.

Matjärveä kunnostetaan alumiinikloridilla

Matjärvellä aloitettiin tänään kemiallinen kunnostus. Sen seurauksena järven liukoinen fosfori painuu sakkana pohjalle ja sinilevien kasvu estyy fosforin puutteessa. Matjärvelle on toteutettu myös lukuisia kosteikkoja hillitsemään ulkoista kuormitusta.

Matjärven kunnostus kirkastaa veden ja sitoo fosforin 

Kemira Oyj aloitti tänään yhdessä Ympäristö Ojansuut Oy:n kanssa Matjärven kemiallisen kunnostuksen. Järven kaikuluotaus vesitilavuuden selvittämiseksi tehtiin jo edellisenä viikonloppuna. Järven liukoinen fosfori saostetaan PAX-XL100 kemikaalilla. Fosfori muuttuu liukenemattomaan muotoon ja painuu sakkana pohjalle. Työ kestää vajaan viikon. 

- Käsittelyn seurauksena vesi kirkastuu ja levähaitat vähenevät. Kun vesi kirkastuu saattavat toisaalta vesikasvit levitä ja niittotarve voi kasvaa, kertoo ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä. 

Kemikaalilevitys ei aiheuta pitkää katkoa järven virkistyskäyttöön. Kemikaalipitoisuudet pidetään myös niin alhaisina, että järven eliöstölle ei aiheudu suurta haittaa.

-  Juhannuksena pääsee uimaan jo entistä kirkkaammassa vedessä, lupaa Heikki Mäkinen.

Ranta-asukkaat ja maanomistajat mukana kunnostuksissa

Matjärvellä ranta-asukkaat, kesäasukkaat ja vesi- ja maa-alueiden omistajat ovat olleet aktiivisesti mukana järven kunnostamisessa.Matjärven suojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Risto Kauhala kehuu kosteikkojen rakentamisen talkoointoa ja ykistuumaisuutta. 

- Kosteikkoja on rakennettu peräti 7 ja kaksi on vielä tulossa. Ne on saatu tehtyä edullisesti, kun vapaaehtoistyön määrä on ollut suuri.

Kauhalan mukaan kosteikkojen myötä veden samentuminen on jo vähentynyt, mikä on lisännyt intoa ja yksituumaisuutta kunnostuksiin. Myös ahven- ja haukikannat  ovat elpyneet.

Heikki Mäkisen mukaan oleellista onkin,että järveen tulevaa ravinnekuormaa saadaan vähennettyä pitkäjänteisesti esimerkiksi juuri kosteikkojen avulla. Kertaluonteinen kemikaalikäsittely ei riitä yksinään järven tilan parantamiseksi ja se on myös kohtalaisen arvokas kunnostuskeino.  

Vesijärvisäätiö seuraa yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa kemikaalikäsittelyn vaikutuksia. Vesinäytteet on otettu ennakkoon ja niiden ottamista jatketaan alun tiheämmän seurannan jälkeen kuukauden parin välein aina ensi kevättalveen asti.   

Matjärvi on 45 hehtaarin kokoinen hyvin rehevä ja matala järvi Asikkalan, Hollolan ja Kärkölän kuntien alueella. Se laskee Vesijärven Lahdenpohjaan Vironjokea pitkin. Järvellä esiintyy lähes vuosittain leväkukintoja, ja talvisin järveä on vaivannut happikato. Matjärvellä on melko suuri runsaspeltoinen valuma-alue, jolta järveen laskee useita ojia.

Sinilevän kukkiminen estyy fosforin puutteessa 

Kemira on tehnyt aiemmin vastaavia saostusoperaatioita lukuisissa eri kohteissa. Kunnostuskohteita ovat olleet mm. Janakkalan Rehakkajärvi, Ilmiinjärvi Kokemäellä, Kirkkojärvi Rymättylässä, Riittiönjärvi Rymättylässä, Lehijärvi Kuusamossa sekä Källträsket Karjaalla.

Matjärven kunnostaminen toteutetaan hyödyntäen Kemiran asiantuntemusta ja kemikaaleja. Kunnostustoimenpide on osa Vesijärvisäätiön Mekaaniset ja kemialliset kunnostustoimenpiteet järvien tilan parantamisessa -hanketta, jota  osarahoittaa Hämeen ELY-keskus EAKR-varoista.

Kemira toimittaa kemikaalit työmaalle 20 tonnin erissä. Kuljetusauto purkaa kemikaalin kontteihin. Varsinainen levitys tapahtuu 6 m pitkällä käsittelyaluksella, joka voi ottaa kerralla 1000 kg kemikaalia ja käyttää 10 metristä suihkutankoa. Aluksella voi liikkua noin 50 cm vesisyvyydestä alkaen.

Suomen ja Baltian kunta - ja teollisuus liiketoiminnasta vastaava johtaja Suomen ja ASuomen ja Baltian kunta- ja teollisuus liiketoiminnasta vastaava johtaja Aija Jantunen Kemirasta kertoo, että kun liukoinen fosfori poistuu, sivileväkukintoja ei pääse syntymään.

- Typen sinilevät voivat ottaa ilmasta, mutta kun toinen kasvuravinne fosfori saostuu, kukinnot eivät pääse kehittymään. Matjärvellä kemikaaliannostus pidetään kuitenkin sen verran alhaisena, että kalastoon ei tule olemaan vaikutuksia, kertoo Aija Jantunen.


Hämeen ympäristöpalkinto food designer Pirjo Päivärinnalle - kunniamaininnat vesiensuojelusta Hollolaan ja Lopelle (Hämeen ELY-keskus)          

Hämeen ELY-keskus myöntää Hämeen ympäristöpalkinnon 2013 hämeenlinnalaiselle food designer Pirjo Päivärinnalle hänen uraauurtavasta ja luovasta toiminnasta ympäristön hyväksi lähiruokakulttuurin alalla. Ympäristönsuojelun kunniamaininnat ELY-keskus antaa vesiensuojelusta hollolalaiselle yrittäjälle Risto Kauhalalle ja loppilaiselle maanviljelijälle Marja Ukkolalle.

Ympäristöpalkinto lähiruuan puolestapuhujalle

Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Tavoitteisiin kuuluu se, että lähiruoka tuotetaan ympäristöä kunnioittavalla tavalla ja luonnonvaroja säästäen ja että ylipakkaamista ja turhia kuljetuksia vältetään. Lähiruoassa otetaan huomioon myös vuodenajat ja sesongit. Näin sen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin tavanomaisen ruuan. Lisäaineiden ja säilyvyyttä lisäävien aineiden tarve vähenee, kun ruoan matka tuottajalta kuluttajalle on lyhyt. Elintarvikkeiden nopea kiertonopeus pellolta pöytään on myös omiaan säilyttämään ravintoainepitoisuuden.

Pirjo Päivärinta on ensimmäisten joukossa ­jo 1970-luvulla oivaltanut lähiruuan merkityksen. Hän on – paitsi omassa toiminnassaan ensin pitopalvelun pitäjänä ja sitten ravintoloitsijana hyödyntänyt luovasti ja monipuolisesti lähiruokaa – myös puhunut eri foorumeilla sen puolesta. Luontokin on hänelle raaka-ainelähde, josta hän on ennakkoluulottomasti ammentanut uusia makuelämyksiä. Tarjoilua järjestäessään hän ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon ympäristönäkökulman ja pyrkii ehkäisemään jätteen syntyä. – Näin toimiessaan hän on edistänyt ympäristön parasta ja vahvistaessaan lähiruuan asemaa myös tukenut aluetaloutta ja työllisyyttä.    
 

Kunniamaininnat vesiensuojelusta

Kansalaisjärjestötoimijana Risto Kauhala aloitti vuonna 2002 perustamalla Mustojan alaosan suojeluyhdistyksen. Yhdistys teetti Mustojan ja Vesijärven Lahdenpohjan rannan kunnostus- ja hoitosuunnitelman. Risto Kauhala havahtui vuosituhannen vaihteessa siihen, että hänen talonsa ohitse virtaavassa Mustojassa oli koko Vesijärven korkein fosforipitoisuus. Aktiivisena ja sosiaalisesti taitavana miehenä hän organisoi paikalliset maanomistajat yhteiseen ponnistukseen, jonka tuloksena kulmakunnalle on syntynyt toistakymmentä kosteikkoa tai laskeutusallasta. Samaan aikaan kylällä on hoidettu Kauhalan aktivoimana kuntoon mm. haja-asutuksen jätevesiratkaisut. Talkootunteja kyläläiset ovat tehneet vesiensuojelun eteen huikean määrän.

Risto Kauhalalla on riittänyt tarmoa tukea vesiensuojelutoimintaa myös oman lähialueensa ulkopuolella, mm. Hollolan Matjärvellä. Kun alueella alkoi nousta paikallinen vesiensuojeluaktiivisuus vuonna 2010, kutsuttiin Risto Kauhala mukaan keskustelemaan asioiden edistämisestä. Kauhala lupautui perustamaan Matjärven suojeluyhdistyksen ja on toiminut sen puheenjohtajana alusta asti. Suojeluyhdistyksen toiminnan ansiosta Matjärvelle on ryhdytty toteuttamaan massiivisia vesiensuojelutoimenpiteitä, joita kyläläiset ovat odottaneet vuosikymmeniä. maksaa itse, jos rahoitusta ei saada muualta.

Marja Ukkola on pitkään omistautunut Loppijärven hoito- ja suojelutyölle. Hän on sitkeä, peräänantamaton ja tavoitehakuinen vesiensuojelun toimija paikallisten asukkaiden, maanviljelijöiden ja viranomaisten välillä. Hän ei pelkää haasteita eikä fyysistä työtäkään, vaan on tarvittaessa lapioinut tonneittain hoitokalastuskalaa. Marja Ukkola on luomuviljelijä ja itsenäinen ajattelija, joka kyseenalaistaa vakiintuneita totuuksia ja on valmis muuttamaan myös omia toimintatapojaan. Marja Ukkola on kunnostautunut myös muilla ympäristönsuojelun osa-alueilla. Hän on mm. ollut 1980-luvulla ideoimassa silloisten ongelmajätteiden – nykyisten vaarallisten jätteiden – keräystä. – Marja Ukkolan ja Risto Kauhalan kaltaisia vahvoja vesiensuojelun vaikuttajia tarvittaisiin jokaisen järven valuma-alueelle.  


Ylijohtaja Pekka Savolainen jakoi Hämeen ympäristöpalkinnon maailman ympäristöpäivänä 5.6.2013 Hämeenlinnan torilla lähiruokapyöräilytapahtuman yhteydessä. Hämeen ympäristöpalkinto on jaettu vuosittain vuodesta 1988 lähtien. Viime vuonna sen sai Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Kari Porra ja Lahden ympäristöpalvelut.

 

Lisätietoja

  • Food designer Pirjo Päivärinta, Maunviljelijät Oy, puh. 040 543 3269
  • Yrittäjä Risto Kauhala, puh. 0400 710 786
  • Maanviljelijä, Loppijärven ystävät ry:n aktiivi Marja Ukkola, puh. 0500 465 085
  • Katri Erkamo, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 147