kuva

Eläinplankton

kuva

Suodattavan eläinplanktonin kasvukauden keskimääräinen biomassa on ollut 2000-luvulla laskusuunnassa ja vuonna 2004 se oli ennätyksellisen alhainen varsinkin kasvukauden jälkipuoliskolla. Toisaalta suurikokoisten vesikirppujen runsastuminen viittaa siihen, että planktonia syövien kalojen säätelyvaikutus on ollut varsin heikko verrattuna aiempiin vuosiin varsinkin vuosina 2002-2003 tapahtuneen kuorekantojen romahduksen seurauksena.

Alusvedessä esiintyvien Bosmina longirostris ja B. longispina –vesikirppujen alhaiset biomassat kesällä 2004 saattavat selittyä Limnocalanus macrurus –hankajalkaisen saalistuksella ja ne ovat voineet myös kärsiä happitilanteen huononemisesta.

Vähentyneitä lajeja ovat myös Daphnia cucullata, Chydorus sphaericus ja Diaphanosoma brachyurum.  Varsinkin vuonna 2004 runsaana esiintyneet selkärangattomat pedot sekä kesällä ulapalle ruokailemaan tulevat kalojen uudet vuosiluokat verottavat jo muutoinkin heikohkoa vesikirppubiomassaa. Vuoden 2003 petotutkimuksen mukaan Vesijärvellä Leptodora –biomassat ovat kuitenkin huippukausinakin päiväsaikaan olleet suhteellisen alhaisia.

Daphnia longiremis oli runsaampi kuin D. cristata vuosina 1991-1994 tehdyissä tutkimuksissa, mutta 2000-luvulla tilanne on ollut päinvastainen.  Heterocope appendiculata esiintyi kesä-heinäkuun vaihteessa 2004 runsaana, mikä on saattanut vaikuttaa etenkin Daphnia cristata –vesikirpun romahtamiseen. Heterocope –lajin runsastuminen ja Leptodora –populaation esiintymishuippu on saattanut osua juuri D. cristata –vesikirpun kannalta pahimpaan aikaan. Merkittävä kysymys onkin keväiden lämpenemisen ja yhä aikaistuvan jäidenlähdön vaikutus lajien elinkiertoihin ja siten koko yhteisöön.

Vuoden 2005 kalojen ravintotutkimuksen mukaan ahvenen ravinnosta elokuussa lähes kaikki oli Leptodora –petovesikirppua. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita että Leptodora olisi lisääntynyt erityisen paljon. Lajilla on voinut olla juuri tutkimuksen aikaan esiintymishuippu ja ahven valikoinut sitä mieluisampana ravintona. Samaan aikaan kuoreen ravinnosta suuri osa oli hankajalkaisia. Mahdollista on, että suuret Leptodora –esiintymät ovat olleet alueilla, joilla kuore liikkuu vähemmän. Vuoden 2003 petotutkimuksen mukaan Leptodora on runsaampi matalilla alueilla. Vuoden 2006 ahvenpoikastuotanto oli hyvin runsas ja saattoi vaikuttaa myös Leptodora –vesikirpun esiintymiseen. Heterocope –hankajalkaisen tilanne voi sitten olla erilainen, sillä kuore on sille tärkeämpi saalistaja kuin esimerkiksi ahven tai särki, kuoreen vähäiset määrät ei pysty kontrolloimaan sen populaatioita. Heterocope voi siten olla hyvinkin tärkeä laiduntajaplanktonin saalistaja Vesijärvellä.