kuva

Vesijärven hyönteisiä

Hentoruokoyökkönen (Archanara dissoluta)

  • siipiväli koiraalla 24,5 - 29,0 mm ja naaraalla 26,5 - 31,0 mm 
  • yleinen Suomen eteläisimmillä rannikkoalueilla esiintyy 
  • Vesijärven rehevien lahtien perien ruoikoiden tuntumassa, jos ruoissa on "kuiville jääneitä" osia 
  • tavattu mm. Kilpiäistenpohjasta 
  • aikuisia perhosia voidaan saada öisin valopyydyksillä ja syöteillä lentoaika heinäkuun lopulta syyskuun alkuun, tavataan eniten elokuun puolivälin jälkeen 

Pistelampiyökkönen (Archanara sparganii)

  • siipiväli koiraalla 32,5 - 39,0 mm ja naaraalla 35,0 - 44,5 mm 
  • harvinainen tai jokseenkin harvinainen Etelä-Suomen laji aina Jyväskylän korkeudelle saakka 
  • elää toukkana pääasiassa osmankäämillä, samoin palpakoilla 
  • tavattu Kilpiäistenpohjassa, Kutajärvellä ja Laasonpohjassa 
  • kotelona löytyy parhaiten heinä-elokuun vaihteen tienoilla 
  • loppukesällä perhosta voi haavia lennosta iltaisin 
  • tulee valolle melko hyvin, syötille heikommin 
  • lentoaika elokuun alkupuolelta syyskuun alkupuolelle, tavataan eniten elokuun puolivälin jälkeen 

Kirjoruusumittari (Anticlea derivata)

  • siipien kärkiväli uroksella 26,5 - 30,5 mm ja naaraalla 25,0 - 31,5 mm 
  • hyvin paikoittainen ja harvinainen laji, jota tavataan vain Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa 
  • löytyy Vesijärven alueen saarten ja rantojen lehdoista, missä kasvaa lajin toukan ravintokasvia, metsäruusua 
  • tavattu eniten Kilpiäisten Savistenkulman lehtoalueelta sekä runsaiten Hollolan Isosaaren laajemman pähkinäkukkulan laelta (hakattu maan tasalle v. 1989, laji lähes hävisi paikalta) sekä Kukkilasta puoliavoimelta pensaikkoalueelta 
  • voi ravistaa toukkana ravintokasvistaan heinäkuun alussa 
  • aikuista perhosta voi haavia lennosta parhaiten toukokuun jälkipuoliskolla ja kesäkuun alussa 
  • aikuinen perhonen tulee myös valolle 
  • talvehtii kotelona 

Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis)

SUURHARVINAISUUS

  • Suomen suurin yhdyskunta Kilpiäistenlahdella 
  • paikallinen ja erittäin harvinainen vain maamme eteläisimmällä rannikolla, yhteensä vain kuudella rehevällä merenranta-alueella paikallisesti 
  • siipiväli 68 mm 
  • suosii järvikorteikkoa sekä haarapalkokasvustoja 
  • paras lentoaika on kesäkuun puolivälin tienoista heinäkuun puolivälin tienoille, myöhästelijöitä vielä heinäkuun lopulla 

Ruskolampiyökkönen (Archanada algae)

  • jokseenkin harvinainen tai sekä harvinainen että samalla paikoittaisena siellä täällä eteläisellä rannikkoalueella ja järvien rannoilla Etelä-Suomessa 
  • tavattu Kutajärveltä, Kilpiäistenpohjasta ja Laasonpohjasta 
  • hieman harvinaisempi kuin pistelampiyökkönen 
  • toukka elää osmankäämin ja kaislojen varsissa 
  • koteloja löytää parhaiten heinäkuun lopulta elokuun alkuun 
  • aikuisena perhosena laji esiintyy elokuun ensikolmanneksen lopusta syyskuun alkuun, tulee tällöin valolle