kuva

Vesijärven kunnostustoimet 2013

Alla kerromme kunnostustoimista ajantasaista tietoa.

Hollolan Lahdenpohjan kunnostus

Tehtävä on haastava, koska aikaisen lumentulon johdosta maa ja järvenranta ei ole jäätynyt joten koneilla ja kuljetuskalustolla ei ole asiaa sinne ilman etukäteisvalmisteluja

Työ aloitettiin 23.01 maamassojen läjitysalueen lumenpoistolla ja jäädytyksellä. Kuvassa Mv. Eero Koskinen linkoamassa ko. alueita.

Maapenkkojen poisto aloitettiin penkkojen jäädytyksen jälkeen 12.03.  Luontoäiti on mukana hommissa yöpakkasten muodossa.

Maapenkat Vesijärveen Lahdenpohjaan ( n. 70 m pitkät ) ovat syntyneet -70 luvulla tehtyjen metsänojitusten seurauksena.  Laskuojat toivat kiintoaineita ja ravinteita Lahdenpohjaan ja ranta-alue alkoi kasvaa umpeen.  Rannanomistajat ruoppasivat omatoimisesti rantaansa että veneellä pääsi järvelle.  Ruoppauksen molemmin puolin syntyi maapenkka joka alkoi kasvoi puita.  Nyt Lahdenpohjan alue palautetaan lupaehtojen mukaisesti luonnontilaan.  Maa-ainekset kuljetetaan pelloille, mistä ne aikanaan tulvien vaikutuksesta valuivat Vesijärveen.Kaikkiin laskuojiin on aiemmin rakennettu kosteikkoja eli lisää kiintoaineita ei tule Lahdenpohjan ranta-alueelle.

Kuvassa Hollolalainen yrittäjä Olavi Starck ja poika työn touhussa. Ja homma toimii.Maamassat kuljetetaan n. 2:den kilometrin päähän Mv. Eero Koskisen pellolle notkopaikkaan putkitetun ojan päälle eli pitkälti sinne mistä ne ovat Vesijärveen tulleetkin.Mv. / hunajatilallinen Kari Valonen on myös tiukasti mukana maansiirtotöissäAutoilija Mikko Solkio saapui avuksi maansiirtohommiin 13 03.

Maamassat kuljetetaan n. 2:den kilometrin päähän Mv. Eero Koskisen pellolle notkopaikkaan putkitetun ojan päälle eli pitkälti sinne mistä ne ovat Vesijärveen tulleetkin.

Mv. / hunajatilallinen Kari Valonen on myös tiukasti mukana maansiirtotöissä

Katso lisää Valosen busineksistä

Linnustoalueen ruoppauksesta vastaa Hot Mill Oy Hollolasta

Alla kuvia linnustoalueen rannansuuntaisen väylän ruoppauksesta.

Alla tietoa uusista järvikunnostus menetelmistä

Vesijärven hapetuksesta on valmistunut tutkimustuloksia

Hapetuksen vaikutuksista ollaan montaa mieltä mutta eipä korvaavaa edullisempaa vaihtoehtoa ole keksitty.

Katso tästä Jyväskylän Yliopiston tutkimusraportti vuosi 2011

Katso tästä ensimmäisen vuoden 2010 tutkimusraportti

Matjärvellä käynnistetty 12.07.2012 UUSI kokeilu vesien / sedimenttien hoidossa

Projektin ideoija on Eko Harden Technologies Oy ja se toteutetaan yhteistyössä Vesijärvisäätiön, Lahden Seudun Ympäristöpalvelun, Matjärven suojeluyhdistys ry.n ja Vesijärven ystävät ry.n kanssa

Tietoa hankkeesta:

EKO/GRID on menetelmä, jota on jo menestyksellisesti käytetty hiilivedyillä saastuneiden maiden ja pohjavesien puhdistamiseen.

Menetelmässä maahan muodostetaan sähkökenttä, jonka ominaisuuksia säädetään tietyin algoritmein sitä varten suunnitellun säätöyksikön avulla.

Pulssitettu syöttö saa aikaan erinäisiä reaktioita maaperän mikrohuokosissa. Näiden reaktioiden reaktiotuotteet vaikuttavat monilla tavoin, mm edistämällä hiilivetyjen hajoamista.

Olemme myös havainneet olosuhteiden tulevan hapettavimmaksi. Tältä pohjalta lähti ajatus hyödyntää teknologiaa myös vesien/sedimenttien hoidossa. Nyt Matjärveen asennettu laitteisto on ensimmäinen laatuaan. Koe on suppea, mutta odotusarvo on korkealla. Oikeassa kokeessa kennoja pitäisi olla useita ja olosuhteita pitäisi vaihdella, mutta niiden vuoro on varmasti sitten, kun saamme tästä edes jotakin positiivista ennakkotietoa.

Erkki Lindberg

Katso lisää MELLI hankkeesta tästä

Katso tästä alustavia tuloksia

Katso koko tutkimusraportti tästä

Alla kuvia laitteiden asennuksesta.

Kuvassa putki on katkaistu, reiitetty ja sitä laitetaan Matjärveen. Matjärven suojeluyhdistyksen jäseniä seuraa tapahtumaa.Kai Nurminen koneineen ja laitteineen hoiti lähes yksin koko asennushomman.  Talkoolaisia oli tullut paikalle varmuuden vuoksi.  Suuri KIITOS tilanomistajalle, joka luovutti rantansa ja sähkön tieteen käyttöön.Kuvassa Erkki Lindberg ja Iisak Lusua asentavat sähkökeskusta laitteistoon.Sitten vaan sähköpiuhat kiinni ja odotellaan tuloksia mielenkiinnolla.

Kai Nurminen koneineen ja laitteineen hoiti lähes yksin koko asennushomman.  Talkoolaisia oli tullut paikalle varmuuden vuoksi.

Suuri KIITOS tilanomistajalle, joka luovutti rantansa ja sähkön tieteen käyttöön.

Vesijärven hapetuksesta vastaa Vesijärvisäätiö yhdessä Lahden Seudun Ympäristöpalvelun kanssa.

Jos Sinulla on uutta tietoa Vesijärven tilasta tai ideoita järven kunnostukseen, niin lähetä kommentti ja keskustellaan asiasta.

Alla vanhaa tietoa järvenkunnostuksesta.

Aiemmin käytössä olleen Vesijärven hoito-ohjelman osoittauduttua riittämättömäksi, haettiin uusia lähestymistapoja hapettomuuden aiheuttaman sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Syksyllä 2002 toteutetusta Likolammen happikalkkipöyhinnästä saatiin myönteinen kokemus, sillä sedimentin käsittely leikkasi fosforimobilisaation pois ja sen vaikutukset kestivät yli viiden vuoden ajan.

Enonselän happiongelmien vähentäminen voi tapahtua myös perinteisillä hapetus- tai ilmastustoimenpiteillä. Enonselällä tarvitaan laaditun hapetussuunnitelman mukaan seitsemän pumppaushapetuslaitetta, joilla happikadot voidaan ehkäistä. Myllysaaren syvänteen testihapetus aloitettiinkin syksyllä 2007 ja tulokset ovat olleet myönteisiä.

kuva

Enonselän syvänteiden talvinen hapettaminen onnistuisi myös Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysveden säädöllä. Jos jäähdytysvesi on saavuttaessaan Vesijärven tiheysmaksimissaan, se alkaa tunkeutua pohjanmyötäisesti selän runkoalueen syvimpiin kohtiin, vieden happea mennessään. Lahden pienistä järvistä saatujen parikymmenvuotisten talvihapetuskokemusten perusteella myös kesäiset rehevyysongelmat poistuivat tällöin eikä kesähapetuksia tarvittu lainkaan.

Allelopatian vaikutusta, (eli kasvin kykyä vaikuttaa toisiin kasveihin erittämällä jotakin kemiallista ainetta) kokeiltiin Pikku-Vesijärvellä ohranoljen avulla levien torjuntaan kesällä 2004. Tulos oli varsin hyvä, mutta menetelmä soveltuu paremmin Vesijärveä pienempiin järvikohteisiin. 

Lahti on uranuurtajana järvien hoidon ja kunnostuksen uusien menetelmien kokeilemisessa ensimmäisenä Suomessa: 

  • Ravinteiden kemiallinen saostus itse järvessä Mytäjäisissä ja Merrasjärvellä 1970-luvulla.
  • Ravintoketjukunnostus Vesijärvellä 1980-luvulla.
  • Altaan tilapäinen tyhjentäminen ja kulttuurisedimentin poisto kuivakaivuna
  • Pikku-Vesijärvellä 1990-luvulla.
  • Sedimentin happikalkkipöyhintä Likolammella 2000-luvulla.
  • Ohrapaalikokeilu Pikku-Vesijärvellä vuonna 2004.