kuva

Valuma-alueet

Valuma-aluekunnostus

Kerromme tässä osiossa Vesijärven ja alueen pienjärvien valuma-aluekunnostuksesta.

Kosteikkoja Kutajärvelle

Kutajärvelle rakennettiin 2 kosteikkoa. Katso lisää tästä

Aikuisopiskelijat työn touhussa

23.05 HAMK.n  ympäristöalan aikuisopiskelijat suorittivat Vironojan paalutuksen ja Mustojan kahden padon kalataloudellisen kunnostuksen.

Katso kuva-albumi TÄSTÄ

Vesistökunnostusta Hollolassa

Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöalan ensimmäisen vuosikurssin oppilaat opettajansa Tero Ahvenharjun johdolla suorittivat vesistökunnostusta Mustojalla ja kalataloudellista kartoitusta Vironojalla. Homman touimeenpanijana oli Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen uusi toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko ja hän toimi työnjohtajana Vironojalla. Risto Kauhala vastasi Mustojan patojen kunnostuksesta. Hommia tehtiin kahdessa ryhmässä maanantaina 5.5 ja tiistaina 6.5 ja työ tuntui maistuvan ja valmista tuli. Mustojalla auttelin kaivurilla mutta kyllä ilman sitäkin olisi pärjätty. Suuri kiitos kaikille osallistujille reippaasta toiminnasta. Asenne oli kohdallaan. Albumin kuvat Mustojalta. Risto Kauhala Vesijärven ystävät ry. Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys ry

Katso kuva-albumi tästä

Alla kuva kunnostetusta pohjapadosta

Paimelanlahteen laskevaan Myllyojaan rakennetaan kosteikkoketju.

Lue lisää tästä.

Kaivuut Myllyojalla Paimelassa aloitettiin 24.2 ( Monisampo Oy ja Vesivehmaan maanrakennus)

Allas  nro.3 oli valmis 26.2.  ( kuva ennen 1 ja jälkeen 2)

Allas nro.4  oli valmis 28.2.  ( kuva ennen 3 ja jälkeen 4)

Allas nro.2 oli valmis 3.3 klo. 21:00 (kuva 5 ja 6)

Allas nro. 5 kaivuut käynnissä, valmistunee to.6.3  (kuva 7)

Allas nro. 1 kaivu aloitetaan to.6.3?

Allas nro.7 kaivu aloitettanee 7.3.?

Työnjohtajana toimii Marko Muuttola Riistakeskuksesta

Kaivuuta on tehty alusta alkaen kahdella koneella joista toinen pitkäpuomi. (Tuotu suomeen 24.2 Hollannista)

Maanajossa yksi dumpperi sekä kaksi paikallisten maanomistajien traktoria maansiirtokärryineen.

Kaivuu massoja kertyy reilu 12 000m3.
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Kuva 6
Kuva 7

Upilanojan kosteikko on valmis

Kosteikko on osa Vesijärvisäätiön MELLI hanketta.

Katso hankkeesta lisää tästä

Alla kuvia

upilaupilaupilaupilaupilaupila

Ferrisulfaatin annostelija. Annostelijaan kuuluu ylimpänä ferrisulfaattisäiliö, jossa on kalteva lattia. Painovoimalla ferrisulfaatti, joka muistuttaa ulkonäöltään karkeaa suolaa, valuu säiliön pohjan kaltevuuden vuoksi 160 mm halkaisijaltaan olevaan pystyputkeen, jonka alapäässä on muoviverkosta tehty säädettävä annostelusukka. Annostelusukan kärki on vedessä ja siitä ferrisulfaattia liukenee virtauksen voimasta veteen. Jos virtaama kasvaa eli veden pinta nousee, on kiinteästi asennettu annostelusukka enemmän veden sisällä ja ferrisulfaattia liukenee vastaavasti enemmän ja tietysti päinvastoin pinnan laskiessa eli virtaaman pienentyessä. Annostelusukka on siis säiliön alapuolella tilassa, johon pääsee säiliön kyljessä olevaa vinoa putkea pitkin säätö- ja huoltotöihin. Huoltotilan katto on yläpuolisen säiliön kalteva lattia. Ferrisulfaatilla käsitelty vesi johdetaan 400 mm putkella laskeutusaltaassa olevan muovisen pystylaskeutuskaivon pohjalle kahden metrin syvyyteen, josta vesi pakotetaan nousemaan painovoimaisesti kohtisuoraan ylöspäin seuraavassa muoviputkessa jonka yläreunan yli se pakotetaan jälleen alas uloimman putken pohjassa olevien aukkojen kautta varsinaisen "maakuoppa" laskeutusaltaan pohjalle. Ylös alas liike parantaa ferrisulfaatin reagointia veden sisältämän fosforin ja humuksen kanssa. Ferrisulfaatti (FeSO4) muodostaa vettä painavamman sakan fosforin ja humuksen kanssa. Sakka painuu laskeutusaltaan pohjalle, josta se voidaan tarvittaessa poistaa uppopumpulla. Puhdistettu vesi poistuu puroon ja edelleen järveen laskeutusaltaan päästä läheltä altaan pintaa poistouomaa pitkin. Menetelmä ei siis tarvitse painovoiman lisäksi mitään ulkopuolista energiaa ja sillä saadaan puroveden fosforista ja humuksesta helposti pois 70-80 %. Puhdistustavoitteesta riippuen ferrisulfaatin annostelu on säädettävissä. Liitteenä on kuva pystylaskeutus putkistosta, jossa tapahtuu ylös-alas liike.

Alla kuvia ferrisulfaatin annostelijasta.

fosforisiepparifosforisieppari 

 

Hollolan Hahmajärven valuma-alueella on aloitettu kunnostustoimet.

1. Kosteikko

231

Toteuttaja: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Suunnittelija: LimnoFin Oy ( Mikko Ortamala )

Urakoitsija: Päijät-Hämeen Maansiirto (Risto Boren)

Maanomistaja: Timo Seppälä

Vesi kiertää kosteikossa, joka on kaivettu erilleen ojasta alavalle alueelle hyödyntäen olemassa olevia vanhoja maavalleja.  Kosteikko muodostuu sekä syvästä että matalasta osasta.  Syvimmät altaat ovat n. 1,5 m ja matalimmat n. 0,5 m.  Kuvissa maisemointi on vielä hieman kesken.  Vallit painuvat kesän aikana maan sulaessa.

Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys on rakentanut alueellensa useita altaita ja kosteikkoja Vesijärveen laskeviin ojiin.

Matjärven suojeluyhdistys on rakentanut altaita ja kosteikkoja  Matjärveen laskeviin ojiin.

Paimelassa Myllyojalla aloitetaan kosteikkorakentaminen 2013 syksyllä.

Upilanojaan rakennetaan tutkimuskosteikko kesään 2013 mennessä.

Matjärvelle rakennetaan uusia kosteikkoja

Alla olevissa kuvissa Matjärven kosteikkoja talvella ja keväällä 2013.

Metsäkeskus toteuttaa 2008 laadittua Mustojan kunnostussuunnitelmaa.

Metsäkeskus toteutti laajan organisaatiouudistuksen 2011.  Toimintaa saneerattiin ja perustettiin uusi Metsäpalvelut yksikkö jolle siirtyivät mm. Mustojan kunnostussuunnitelman mukaiset luonnonhoitohankkeet.

Mustojan kunnostussuunnitelmaan sisältyi  kolmen altaan rakentaminen ojan haaroihin metsän ja pellon reunaan.  Kaksi saatiin valmiiksi ennen Metsäkeskuksen organisaatiouudistusta.

Metsäkeskus metsäinsinööri Jukka Markkasen johdolla päätti kuitenkin toteuttaa pitkäjännitteisesti aiemmin sovitut hankkeet loppuun saakka.

Katso Metsäkeskuksen Metsäpalveluiden luonnonhoito hankkeista tästä.

TÄMÄ  ON  VASTUULLISTA  LUONNON-  JA  VESISTÖJENHOITOA  PARHAIMMILLAAN.  Suuri kiitos Metsäkeskuksen Metsäpalvelut yksikölle.

Lahdenpohjan Vatajantien viereisen n. 0,6 ha. suuruisen altaan loppurakentaminen alkoi 22.11.12.

Metsäkeskus rahoittaa ko. hankkeen ja talkootunteja syntyy noin 380 h. Talkoista vastaavat tilojen omistajat ja Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys ry.

Käykääpä katsomassa. Manskiventie n. 1030 kohdalta Vatajantielle, n. 800 m oikealla. Parkkipaikkoja viljankuivurin kohdalla ja metsänreunassa. Tervetuloa tutustumaan vastuulliseen Vesijärven hyväksi tehtävään luonnonhoitotyöhön. 

Alla kuvia rakennustyöstä.

Matjärvelle on kunnostettu yksi allas ja rakennettu yksi uusi.  Yksi allas on rakenteilla, toinen aloitetaan pian ja yksi kosteikko valmistuu vielä lisää sen jälkeen.

Altaat ja kosteikot sijaitsevat Hämeenkosken puolella.  Ensi vuonna aloitetaan kosteikkojen rakentaminen Asikkalan puolelle.

Alasenjärvelle on rakennettu 2010 kampakosteikko, joka estää ravinteiden pääsyn esim. Takkulan kolf-kentältä  Alasenjärveen.

Alasenjärvelle on tehty käyttö- ja hoitosuunnitelma 2010 - 2020.

Katso suunnitelma tästä.

Vasemmassa kuvassa on kosteikon oikealle kääntyvä suodatusosa ja oikeassa kompakosteikon ojan sulkuosa.

 Mällinojalle Lahdenpohjaan on rakennettu kolmiosainen allas-kosteikko -yhdistelmä.

Kuvassa Eero Koskinen viimeistelee Mällinojan allasta Lahdenpohjassa.

Vesijärven pinta-ala on 109 km2

Valuma-alueen pinta-ala on 515 km2, ja siitä karkeasti
  • 57 % on metsää
  • 24 % peltoa
  • 6 % suota
  • 11 % taajama-asutusaluetta
Valuma-alueen pinta-alasta on:
  • 55 % Hollolassa
  • 33 % Asikkalassa
  • 9 % Lahdessa
  • 2 % Hämeenkoskella
  • 1 % Nastolassa.
Vuoden 2002 aikana kartoitettiin Vesijärven ja sen valuma-alueen seuranta- ja hoitotarve käynnistämällä kuormitusvalvonta Vesijärveen laskevissa joissa, puroissa ja ojissa. Sadevesien mukana vesistöihin ajautuvat ravinteet ja fosfori aiheuttavat järvissä rehevöitymistä. 
Hämeen ympäristökeskus laati vuonna 2002 vesijärven valuma-alueelle peltojen suojavyöhykeyleissuunnitelman. Suunnitelmassa esitettyjen kohteiden viljelijöille lähetettiin tiedote kohdekarttoineen ja suojavyöhyke-esitteineen. Vesijärvi II-projekti alkoi esitäyttää hakulomakkeita ja niihin liittyviä suunnitelmia viljelijöiden tueksi.

Mitä tehtiin

Kaikkiaan vuosina 2003–2004 muodostettiin viisi kilometriä suojavyöhykkeitä eli noin puolet suunnitelluista suojavyöhykkeistä saatiin perustetuksi. Näillä valuma-aluekunnostuksilla oli selkeä vaikutus veden laatuun. Hämeen TE-keskuksen kanssa neuvoteltiin suojavyöhykkeiden perustamisen jatkamisesta.  
Kolme kuormitetuinta osa-valuma-aluetta, Häränsilmänoja, Mustoja ja Purailanviepä valittiin intensiivivaluma-alueiksi, joissa kuormituksen vähentämiseksi tarvittiin laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakentamista. Suunnitelmat käynnistettiin vuonna 2003 ja toteutukset alkoivat Mustojalla vuonna 2004, Häränsilmänojalla 2005 ja Purailanviepällä 2006. 
Perustetuilla suojavyöhykkeillä tehtiin seuraavanlaisia valuma-aluekunnostustöitä:
  • Suunniteltiin kuormittavimmille peltolohkoille ravinnekuormituksen vähennystoimia yhdessä maanviljelijöiden kanssa.
  • Toteutettiin Vääksyn golfkentän alapuolinen moninaiskäyttöallas, jossa valumavesien ravinteita voidaan hyödyntää siian ja kuhanpoikasten luonnonravintoviljelyyn. Altaan pinta-ala on 0,6 ha.
  • Kartoitettiin vanhojen laskeutus- ja moni-käyttöaltaiden kunnostusta.
  • Selvitettiin kaatopaikkojen merkitystä kuormituslähteinä
  • Kartoitettiin hevostilojen vesistövaikutukset ja haitallista kuormitusta pyrittiin neuvonnan ja valistuksen keinoin vähentämään.
  • Putkitettiin pelto-ojia ja hiesuvyöhykkeitä
  • Perustettiin altaita ja kosteikkoja
  • Perustettiin laskeutusaltaita
  • Kunnostettiin rantoja
Kuvassa Purailanviepän laskeutusallas.