kuva

Pikku-Vesku

kuva

Pikku-Vesijärvi sijaitsee Vesijärven kupeessa Kariniemen puistossa aivan linja-autoaseman läheisyydessä. Ennen vedenpinnan korkeuden säännöstelyä, joka aloitettiin jo 1600-luvun loppupuolella, Vesijärvi ulottui Pikku-Vesijärveltä yli nykyisen linja-autoaseman.

Lahden rakennuskaava-arkkitehti Olavi Laisaari ehdotti vuonna 1946, että Pikku-Vesijärven ranta kaavoitettaisiin virkistyskeitaaksi. Laisaaren idea toteutui 1950-luvun alussa. Pikku-Vesijärven seutu on suosittu virkistysalue ja alueella järjestetään ympäri vuoden erilaisia yleisötapahtumia.

Pikku-Vesijärvi kärsi 1900-luvulla suuresti ihmisen toiminnasta. Jo ennen vuosisadan vaihdetta Lahti teollistui voimakkaasti ja sen teollisuutta hallitsi 1920-luvulle saakka metalliteollisuus sekä lähiympäristön saha- ja rullateollisuus. Pikku-Vesijärveen on laskettu puhdistettuja ja puhdistamattomia jätevesiä sekä Lahden keskustan katuvesiä. Järven pohja saastui ja sinne kerrostui suuria määriä ravinteita ja muita epäpuhtauksia.

Kaupunkien lammet ja muut pienet vesistöt eroavat maaseudun pienvesistä monesti muun muassa siksi, että kasvillisuuden kehitystä säädellään kiveämällä rantoja, niittämällä kasvillisuutta ja tekemällä rannoille erilaisia istutuksia. Sateella rantanurmikolta valuu veteen roskia, epäpuhtauksia ja ravinteita. Näin on käynyt myös Pikku-Vesijärvelle.

Alkusysäys Pikku-Vesijärven kunnostamiseen syntyi Vesijärven kalastusalueen toiveesta, että järven rannalle tehtäisiin kalastuspuisto. Aloite tehtiin vuonna 1996 ja hankkeelle saatiin vesioikeuden lupa muutamassa kuukaudessa. 58 000 m³ likaantunutta sedimenttiä poistettiin ja sadevesiviemärit siirrettiin Vesijärven puolelle.

Veden vaihtuvuutta parannettiin pumppujärjestelyllä, johon liitettiin vesiurut. Lahti Energian rakentamat, pohjoismaiden suurimmat vesiurut ovat nykyisin yksi Lahden suosituimmista nähtävyyksistä; musikaalinen suihkulähde yhdistää veden, valon ja musiikin.

Pikku-Vesijärven kunnostus saatiin valmiiksi vuonna 1998. Pikku-Vesijärven kalastuspuisto Pikku-Vesijärven Vonkale oli toiminnassa muutaman vuoden. Sen toiminta-aikana lammesta kalastettiin sinne istutettua kirjolohta, järvitaimenta, ahventa, haukea ja nieriää. Kalastuspuistoa lammella ei enää ole, mutta lammen suosio viihtyisänä ajanviettopaikkana kasvaa jatkuvasti.