Vesijärven synty, veden pinnan säätely
- Lahti oli merenrantakaupunki 11 500 vuotta sitten! Salpausselkää huuhteli meri nimeltä Yoldiameri (lähde: arkeologi H Takala, ESS 18.4.2000)
- Jääkauden jälkeen Vesijärvi oli samaa järveä Päijänteen kanssa
- Vesijärvi kuroutui omaksi järvekseen n. 6 000 vuotta sitten, veden pinta laski noin 8 m. Vesijärvi peitti nykyisen Kisapuiston ja linja-autoaseman alueen ja ylettyi Jalkarannantien toiselle puolelle
- 1600-luvun lopussa kaivettiin uusi väylä Vesijärven ja Päijänteen välille, vanha uoma kuivui, pellot säästyivät isommilta tulvilta, peltoala kasvoi, toteuttajana Hollolan rovasti G. F. Berner (kausi 1688 - 71)
- Vääksyn väylää syvennettiin Hollolan rovasti Jaakko Krookin kaudella vv. 1750 - 68
- Kallioräjäytyksiä Vääksyn väylän parantamiseksi v. 1770
- Vesijärven pintaa alennettiin v. 1814 - 16, hankkeen takana Messilän kartanon isäntä K. J. Polov
- Vesijärven ja Päijänteen välinen ero oli 6 m ennen vuosina 1821 - 31 tapahtunutta Vääksynjoen ruoppausta
- Vesijärven pintaa alennettiin 1800-luvun alussa 2,4 m, Kutajärvi erottui omaksi järvekseen, syntyi valtavia vesijättömaita, Vesijärven rannoilla on vielä monin paikoin selvästi havaittavissa vanha rantatöyräs, toteuttajana valtion joenperkaustoimikunta vv. 1821 - 27 ja 1829 - 31
- Vesijärven pinta aleni, kun Vääksyn kanava rakennettiin v. 1868 - 1871 (virallinen nimi on Vesijärven kanava)
- Vesijärven pinta on alentunut 1600-luvun tasolta yhteensä 3 - 3,5 m.